Oltiin siis iltalenkillä rannalla, pikkuveli mukana. Minä kahlailin huvikseni vähän syvemmälle ja houkuttelin Eepiä tulemaan. Yllätyksekseni se otti pari uintivetoa niin että pääsi minun luo, sitten se kääntyi ja ui rantaan!
Ei siis tarvi enää olla siitä huolissaan, pelkäsin että se ei varmaan ui enää ikinä kun pentuna tippui niin monesti veteen.. :D
Loppuun pari vähän ei-niin-tuoretta kuvamateriaalia.
Eihän se vesi niin pelottavaa ole loppujenlopuksi?
Eepille maittaa mutakylvytkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti